-50% Lahden sahtimaltaita, 50% tamperelaista tattarihunajaa
-Lähdevettä Tahmelan pikkulähteestä
-Katajaa

Tämä oli ensimmäinen braggot eli hunajaviinin ja oluen sekoitus, jota kokeilin. Braggot on ollut ainakin Englannissa suosittu historiallinen juoma, lisäksi sitä on valmistettu myös Pohjoismaissa, joskin en tiedä missä määrin. Ainakin Englannissa on toisinaan ollut tapana valmistaa braggot yksinkertaisesti sekoittamalla puolet hunajaviiniä ja puolet olutta.

Olut määritellään usein braggotiksi vain jos sen sokereista vähintään puolet on peräisin hunajasta. Tähän erään valitsin tattarihunajan, sillä päättelin sen viljaisuuden sopivan hyvin yhteen oluen kanssa. Olutpohjaksi valmistin erän heikkoa sahtia, jonka mäskäys suoritettiin saunassa kolmella kastelulla. Käytin katajaa mäskin siivilöinnin lisäksi myös veden maustamiseen keittämällä muutamia oksia vedessä ennen mäskäämistä. En keittäny hunajaa kuten jotkut suosittelevat, vaan liuotin hunajan sahtiin vierteen jäähdyttyä. Tällä pyrin lähinnä säilyttämään hunajan aromit, ravintoaineet ja luonnollisen villihiivan.

Käyttäminen tapahtui 5l lasipurkissa pelkkä posliinikippo kantena. Hiivana käytin saman tamperelaisen tilan aiemmasta hunajasta kultivoitua villihiivaa. Hunajan vuoksi käyminen kesti kauemmin kuin sahdilla: viikko olisi ollut optimaalinen, mutta jouduin pullottamaan valitettavasti jo muutamaa päivää aikaisemmin.

Aloitin maistelemisen noin kahden viikon kuluttua, mutta kesti vielä 1-2kk ennen kuin maku pehmentyi nautittavaksi. Tattarihunajan voimakas viljaisuus ja epämääräinen savuisuus olivat alussa hyvin epämiellyttäviä. Sittemmin braggot on tasaantunut virkistäväksi ja hienovaraisen viljaiseksi juomaksi, jonka suurin ongelma on liian vetinen suutuntuma. Vetisyys johtuu todennäköisesti siitä, että tein oluesta vain n. 5% vahvaa, jolloin pohjaksi valmistettu olut oli erittäin heikkoa eikä tarjonnut sopivaa rakennetta juomalle. Seuraavasta erästä laskeskelinkin n. 10% vahvuista.