Archive for huhtikuuta 2012

Perussahtimäskäys


Sahdin mäskäys on historiallisesti tapahtunut suomalaisten syntypesässä eli saunassa. Jos ei saunassa mäskäämiseen ole mahdollisuutta, kannattaa vähintäänkin peittää mäskäysastia paksuilla peitoilla lämmön pitämiseksi. 

Perinteinen sahtimäskäys menee jotakuinkin näin:

Ensimmäinen kasto:
Tässä vaiheessa maltaat lähinnä kostutetaan pienellä määrällä vettä. Eräs perinnesääntö veden lämpötilasta sanoo veden olevan sopivaa, kun peukaloa kerkeää pyörittämään vedessä kolme kertaa ennen kuin alkaa polttaa. Tämän lämpöistä vettä on kutsuttu myös kirppuvedeksi silloin kun vedestä nousee pieniä ilmakuplia pinnalle (Suuronen 1969). Tosin muistan lukeneeni, että ensimmäinen kastelu on saatettu suorittaa myös haalealla tai kylmällä vedellä. Annetaan seistä noin 1-1.5h.

Toinen kasto:
Nyt vettä lisätään jo reippaasti enemmän ja sen tulisi olla kuumempaa, vaikka aivan kiehuvaa veden ei vielä tarvitse olla. Hieman ennen kiehumispistettä vettä on kutsuttu kieliäiseksi, koska veden on ikään kuin nähty nuolevan itseään (Suuronen 1969). Ehkäpä pientä kiivasta poreilua tosiaan voi tulkita näin, vaikka mielikuva onkin erikoinen. Peitetään ja annetaan taas seistä noin 1-1.5h.

Kolmas kasto: 
Viimeisenä lisätään kiehuva vesi, astia peitetään ja annetaan seistä n.1-1.5h. Toisinaan mäski on vielä lopuksi keitetty joko kuumilla kivillä tai padassa vierteen juoksuttamisen jälkeen, mutta tästä lisää myöhemmin.

Kannattaa huomioida, etteivät kasteluiden lukumäärä, mäskäysaika tai veden lämpötila ole mitenkään tiukasti määriteltyjä, kuten ei mikään muukaan sahdissa. Mielivaltaisuus on aikamoinen shokki, kun tekniikkaa vertaa moderneissa olutkäsikirjoissa esiteltyihin hyvin eksakteihin ohjeisiin. Näistä kirjoista saa usein sellaisen kuvan, että jos lämpötilat heittelevät muutamallakin asteella entsyymien optimiasteikoista, on olut täysin epäonnistunut. Sahdin kanssa sen sijaan voidaan unohtaa sisään- ja ulosmäskäykset sekä maltoosi- ja dekstriinitauot ja yksinkertaisesti antaa olla – tuloskin on takuuvarmasti ainutlaatuinen.   

Lähde: Suuronen, Kerttu 1969. Ohrainen olut. Helsinki: Otava.

Posted in | Leave a comment

Braggot



-50% Lahden sahtimaltaita, 50% tamperelaista tattarihunajaa
-Lähdevettä Tahmelan pikkulähteestä
-Katajaa

Tämä oli ensimmäinen braggot eli hunajaviinin ja oluen sekoitus, jota kokeilin. Braggot on ollut ainakin Englannissa suosittu historiallinen juoma, lisäksi sitä on valmistettu myös Pohjoismaissa, joskin en tiedä missä määrin. Ainakin Englannissa on toisinaan ollut tapana valmistaa braggot yksinkertaisesti sekoittamalla puolet hunajaviiniä ja puolet olutta.

Olut määritellään usein braggotiksi vain jos sen sokereista vähintään puolet on peräisin hunajasta. Tähän erään valitsin tattarihunajan, sillä päättelin sen viljaisuuden sopivan hyvin yhteen oluen kanssa. Olutpohjaksi valmistin erän heikkoa sahtia, jonka mäskäys suoritettiin saunassa kolmella kastelulla. Käytin katajaa mäskin siivilöinnin lisäksi myös veden maustamiseen keittämällä muutamia oksia vedessä ennen mäskäämistä. En keittäny hunajaa kuten jotkut suosittelevat, vaan liuotin hunajan sahtiin vierteen jäähdyttyä. Tällä pyrin lähinnä säilyttämään hunajan aromit, ravintoaineet ja luonnollisen villihiivan.

Käyttäminen tapahtui 5l lasipurkissa pelkkä posliinikippo kantena. Hiivana käytin saman tamperelaisen tilan aiemmasta hunajasta kultivoitua villihiivaa. Hunajan vuoksi käyminen kesti kauemmin kuin sahdilla: viikko olisi ollut optimaalinen, mutta jouduin pullottamaan valitettavasti jo muutamaa päivää aikaisemmin.

Aloitin maistelemisen noin kahden viikon kuluttua, mutta kesti vielä 1-2kk ennen kuin maku pehmentyi nautittavaksi. Tattarihunajan voimakas viljaisuus ja epämääräinen savuisuus olivat alussa hyvin epämiellyttäviä. Sittemmin braggot on tasaantunut virkistäväksi ja hienovaraisen viljaiseksi juomaksi, jonka suurin ongelma on liian vetinen suutuntuma. Vetisyys johtuu todennäköisesti siitä, että tein oluesta vain n. 5% vahvaa, jolloin pohjaksi valmistettu olut oli erittäin heikkoa eikä tarjonnut sopivaa rakennetta juomalle. Seuraavasta erästä laskeskelinkin n. 10% vahvuista.

Posted in | Leave a comment

Swedish Greys - a WordPress theme from Nordic Themepark. Converted by LiteThemes.com.