Jääsahti


Aikaisemmasta Juhannussahdista jäi paljon juomatta, ja kellarissa lojuneet pullot alkoivat näyttää ensimmäisiä happanemisen merkkejä. Koska tämä erä ei ollut mikään menestys, päätin kokeilla sillä jäätislatun (tyyliin Eisbock) sahdin valmistamista.

Sahdit, joita tuli yhteensä noin 4.5l, pullotettiin 1.5l limupulloihin ja pidettiin pakastimessa, kunnes suurin osa sahdista oli jäätynyt. Tämän jälkeen sahtisohjo siivilöitiin metallisiivilin läpi, ja prosessi toistettiin vielä kertaalleen. Lopulta jäljelle jäi noin 1.5l "tislattua" sahtia.

Nyt kun sahdit ovat saaneet tasaantua viitisen kuukautta, on maistamisen aika. Tuoksussa on samaa hyvin paksua hedelmäisyyttä, joka tuo jostain syystä mieleeni aina jääteen. Ei tämä toki jääteetä muistuta laisinkaan, mutta kenties tuoksussa on samaa esanssimaisen paksua olemusta. Nyt kun (ominais)tuoksuun on jo tottunut, alkaa se vaikuttamaan oikeastaan jopa nautinnolliselta. Hedelmäisyyden lisäksi tuoksuu lievä ohraisuus ja alkoholi.

Maultaan sahti on väkevä ja paksu, ei kuitenkaan erityisen makea. Alkoholi puraisee heti ja jää lämmittämään nielua vielä pitkäksi aikaa kulauksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan makuunkin voi siis olla ihan tyytyväinen, vaikkei tätä kylmiltään 33cl pulloa kiskoisikaan!

Sitten suureen kysymykseen, eli mikä on juoman alkoholipitoisuus? Ottaen huomioon, että alkuperäinen sahti oli noin 8% ja verraten aikaisempiin makukokemuksiin, veikkaisin tämän jääsahdin olevan 12-15% vahvuista (varovaisempi haarukka olisi 10-15%). Mielestäni tämä kuitenkin ylittää selkeästi 10%, sillä polte suussa on sen verran voimakas.

Posted in . Bookmark the permalink. RSS feed for this post.

Leave a Reply

Swedish Greys - a WordPress theme from Nordic Themepark. Converted by LiteThemes.com.