Braggot, Prakotti


Tämä projekti on ollut minulle jonkinlainen virstanpylväs, initiaatio. Kyseessä on siis alunperin noin 8% laskettu alen ja hunajaviinin sekoitus eli braggot. Tärkeän ja merkityksellisen tästä erästä teki kotimaisesta kuusesta valmistettu käymisastia ja siivilä, joita aion jatkossa pääasiassa käyttää seuraaviin projekteihin.

Ensin valmistettiin ale-pohja, siis 3kg sahtimaltaista saunassa mäskättyä sahtia. Mäskäsin vakiintuneeseen tapaani kolmella kastolla, viimeinen vesi oli katajoitu. Lopuksi vielä "keitin" vierrettä takassa hehkuviksi lämmitetyillä kuumilla kivillä. Harmikseni kiviä oli hieman liian vähän, enkä saanut vierrettä kunnolla kiehumaan. Kivien ympäriltä vierre kuitenkin kiehui, ja koska sekoitin nestettä jatkuvasti pohjan palamisen pelossa, luulen saaneeni nesteen läpikotaisin kuumennettua. Sen jälkeen vierre suodattettiin rei'itetyn puuämpärin ja katajanoksien läpi. Vierteen jäähdyttyä sekaan liuotettiin noin 2.5kg teiskolaista hunajaa.

Braggot kävi pelkällä heppoisella kannella peitettynä noin kaksi viikkoa, joka tarkoittaa myös sitä, että hiilihappoja juomalta oli enää turha odottaa. Hetken päähänpistona heitin kahdeksi viimeiseksi päiväksi vielä muutaman palan sekä pehmeää että kovettunutta pihkaa juoman sekaan.

Aikaisemman braggot-kokemuksen perusteella osasin odottaa noin 1.5-2kk ennen ensimmäisen pullon avaamista. Varsinkin huurteisena väri on oikean kauniin kuparinen, tuoksu vahvan aromaattinen, mutta hieman epämääräinen. Tuoksu muistuttaa vahvasti viime braggottia; makea, parfymaattinen, mutta silti ensivaikutelmalta ohut tuoksu, jota on erittäin vaikea kuvailla ja joka vaatii hieman totuttelua. Maku alkaa alkoholin tujauksella, mutta muuttuu nopeasti yhtä epämääräisen makeaksi ja loppuu selkeään makeuteen. Välistä löytää silloin tällöin ohraisuutta/maltaisuutta sekä valkoviinin kuivaa hedelmäisyyttä.

Makeus häiritsee minua suunnattomasti. Tiedän, että sahti on vahvanakin makeaa, mutta olen kuullut hunajaviinin olevan loppuun käyneenä useimmiten kuivaa. Toisaalta braggot oli varmasti käynyt loppuun, sillä puolentoista kuukauden pullossa seisomisen jälkeenkään hiilihapoja ei enää esiintynyt. Jotkut hiivat taas yksinkertaisesti eivät kestä korkeaa alkoholipitoisuutta, joten braggottiin olisi voinut jäädä käymätöntä sokeria hiivan vuoksi. Tämä vaihtoehto vaikuttaa todennäköisimmältä, sillä alunperin 17l 8% erä valmistui ehkä noin 10-11% vahvuisena ja 13-15 litraisena. Mittasin hydrometrillä valmiista tuotteesta noin 1.020 ominaispainon, joten hieman jälkiruokaviinimäiseksi tämä vielä jäi. Netin laskuri Beer Calculus ennusti siis lopputuloksen melko tavalla oikein.

1.7.2012
Braggotti on muuttunut aika lailla viime kuukausina. Jälkikäyminen pullossa on tuonut juomaan mukavasti hiilihappoa, mutta minkäänlaista happamaa makua ei vielä ole havaittavissa. Tuoksu on miedon kukkainen ja makea, ei enää niin ylilyövän parfyymimainen kuin alussa. Maku on samoin muuttunut miedommaksi, lisäksi se on kuivempi kuin aikaisemmin. Hiilihapot korostavat kuivuutta, tehden tästä aika mieluisan juoman kylmänä nautittuna. Tuntuu siltä, että pikkuhiljaa hunajan sävyt ovat kuoriutuneet esiin sekä tuoksussa että maussa, tähän voi olla jo tyytyväinen :). 

Posted in . Bookmark the permalink. RSS feed for this post.

Leave a Reply

Swedish Greys - a WordPress theme from Nordic Themepark. Converted by LiteThemes.com.